Onko EU-Mercosur-sopimus aikapommi odottamassa räjähtämistään?

Voxeurop

Vuosikymmenien neuvottelujen jälkeen EU-Mercosur-kauppasopimus on määrä allekirjoittaa, mikä lupaa laajaa vapaakauppa-aluetta. Kuitenkin maanviljelijöiden, ympäristöryhmien ja joidenkin EU:n jäsenvaltioiden vastustus herättää kysymyksiä sen taloudellisista, ympäristöllisistä ja poliittisista vaikutuksista. Saadaanko yhteisymmärrys aikaan?

Onko viime vuosien kiistanalaisimmista keskusteluista vihdoin saavutettu lopputulos? Yli neljännesvuosisadan neuvottelujen jälkeen Mercosurin ja Euroopan unionin välinen kauppasopimus on vihdoin määrätty allekirjoitettavaksi 17. tammikuuta. Teksti lupaa perustaa yhden maailman suurimmista vapaakauppa-alueista, pääasiassa vähentämällä tullimaksuja EU:n ja viiden Etelä-Amerikan maan välillä: Brasilian, Argentiinan, Bolivian, Paraguayn ja Uruguayn. 

Lisää :

Itämeri tukkii leväkasvuston vuoksi, eurooppalaiset maanviljelijät ja maatalouspolitiikat

Sopimus on ollut kiistanalainen kysymys monissa EU-maissa, erityisesti Ranskassa, Puolassa, Belgiassa, Irlannissa ja Espanjassa. Maatalouden edustajat ovat lähteneet kaduille monissa näistä maista ilmaistakseen huolensa sen taloudellisesta vaikutuksesta. Useat ympäristöjärjestöt ovat myös tuominneet sopimuksen, väittäen että se avaa ovet – muiden muassa – Amazonin sademetsän tuhoamiseen, torjunta-aineiden kaupan lisäämiseen ja ympäristöä vahingoittavien kulutustavaroiden tuontiin.

Eri mieltä ovat myös EU:n jäsenvaltiot: Itävalta, Ranska, Unkari, Irlanti ja Puola äänestivät sopimuksen puolesta vastaan, ja aikovat jatkaa taistelua Euroopan parlamentissa, joka vieläkin antaa hyväksyntänsä. Maatalouden edustajat ja heidän liittolaisensa aikeavat jatkaa blokkauksiaan.


Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa *


Voxeurop postilaatikkoosi